Uudet tohtorit otettiin akateemisen yhteisön jäseniksi

Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen viidettä yhteistä tohtoripromootiota vietettiin uusitussa Dipolissa juhlavissa ja iloisissa tunnelmissa perjantaina 15.6.

Promootio on yliopiston arvokkain akateeminen juhla, jossa valmistuneet tohtorit vihitään akateemisen tiedeyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi. Vuoden 2018 juhlassa promovoitiin seitsemän kunniatohtoria, 421 tohtoria ja 21 riemutohtoria.

Rehtori Ilkka Niemelä, dekaani Gary Marquis ja promoottori Kirsi Virrantaus saapumassa promootioon.

Promootion järjestelystä vastasi Insinööritieteiden korkeakoulu, jonka dekaani Gary Marquis muistutti puheessaan, että tutkijoiden ja tulevien professorien kouluttaminen ei ole tohtorinkoulutuksen ainoa tavoite.

”Yhteiskunnan ja teollisuuden haasteet ovat monimutkaisempia kuin koskaan ennen ja asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän myös yliopistojen ulkopuolella. Haluamme kouluttaa suunnannäyttäjiä, jotka kykenevät ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita tieteen, luovuuden ja intohimon avulla”, Marquis sanoi.
 

Yhä useampi nainen väittelee tekniikan tohtoriksi

Ensimmäistä kertaa Otaniemen promootiohistoriassa promoottorina toimi nainen, professori Kirsi Virrantaus rakennetun ympäristön laitokselta.

”Tänään riemutohtoreiksi vihittävät ovat valmistuneet tekniikan tohtoreiksi vuosina 1967 ja 1968. Tuolloin kolmenkymmenenyhden tohtorin joukossa oli vain yksi nainen. Aalto-yliopiston aikakautena neljännes tekniikan alan tohtoreista on naisia. Perhe ja opiskelu eivät ole enää naisille toisiaan poissulkevia asioita”, muistutti Virrantaus.

Promovendien ja riemutohtoreiden promovoinnin lisäksi tilaisuudessa myönnettiin kunniatohtorin arvo seitsemälle merkittävälle tieteen, tekniikan ja yhteiskunnan vaikuttajalle.
 

Promoottori Kirsi Virrantaus ojentaa promovoitavalle kunniatohtorille, Lea Kaupille, tohtorin arvonmerkin, tekniikan alan tohtorinhatun.

Vuoden 2018 promotiossa promovoidut kunniatohtorit ovat professori Jon Crowcroft (on juuri promovoitavana), pääjohtaja Lea Kauppi (vas.), arkkitehti Kaarina Löfström, professori Hüseyin Şehitoğlu, professori John Shawe-Taylor, hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja professori Ichiro Terasaki.

Iltajuhla

Iltajuhlassa nuoren tohtorin puheen piti TkT Jairan Nafar Dastgerdi, joka väitteli lujuusopin alalta syksyllä 2016. Hän kertoi, että uteliaisuus ja halua oppia oli johtanut hänet lopulta jatko-opintoihin Suomeen. Tohtorin tutkinnon suorittaminen on kasvattanut itsetuntoa ja parantanut taitoa viestiä omasta alasta.

”Aalto-yliopisto on ollut minulle ihanteellinen monikulttuurinen tutkimusyhteisö. Ennakkoluulottomassa ja tasa-arvoisessa ympäristössä on helppo työskennellä. Minua on arvioitu vain kykyjeni ja suoriutumiseni perusteella”, Nafar Dastgerdi kertoi.

Rehtori Ilkka Niemelä muistutti, että intohimo uuden oppimiseen on yksi Aalto-yliopiston arvoista, jotka ovat johtaneet menestykseen yliopiston tutkimuksen fokusalueilla. 

"Tulokset näkyvät selvästi Aallon tutkijoiden julkaisujen korkeassa tasossa sekä tieteellisissä läpimurroissa ja innovaatioissa. Seurauksena yliopiston kansainvälinen tunnettuus on kasvanut, mikä näkyy esimerkiksi merkittävinä harppauksina kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Erityisen tärkeä rooli tässä edistyksessä on ollut tohtoriopiskelijoillamme", Niemelä kiitti.

"Ilmaston lämpeneminen, kestävien materiaalien ja energianlähteiden tarve, ikääntyvän väestön terveydenhuolto ja kaupungistumisen ongelmat ovat esimerkkejä suurista haasteista, jotka tulevat päivä päivältä vakavemmiksi. Näihin haasteisiin tarvitaan järjestelmällisiä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka perustuvat viimeisimpiin tutkimuspohjaisiin tuloksiin ja oivalluksiin."

"Minusta on erittäin tärkeää, että ratkaisemme ongelmia yhdessä. Hyvät promovoidut tohtorit, teidän kykyjänne ja osaamistanne tarvitaan", Niemelä muistutti.

Riemutohtori, professori emeritus Martti Mikkola muisteli puheessaan insinöörin laskentavälineiden kehitystä 1960-luvulta nykypäivään. Mikkolan rakennustekniikan alaan kuuluva väitöskirja käsitteli rakenteiden analyysia, jossa oli ratkaistava epälineaarisia yhtälöryhmiä. Niiden numeerinen ratkaisu iteratiivisin menetelmin olisi ollut lähes mahdotonta ilman tietokonetta.

"Tehokkaista työkaluista huolimatta pidän tutkimuksen onnistumisen kannalta tärkeimpänä tekijänä ihmismieltä, palavaa halua löytää uutta tietoa, uusien haasteiden tunnistamista ja niihin vastaamista sekä kykyä luoda uusia ratkaisuja", Mikkola muistutti.

Riemutohtorin arvonimen (doctor jubilaris) voi saada henkilö, jonka tohtoriksi valmistumisesta on kulunut 50 vuotta.

Vuoden 2018 riemutohtoreita ovat Yehia Said Mahmoud Hossny El-Mahgary (1968), Olli-Pekka  Hartikainen (1967), Ashwinkumar Chandrakant Jani (1968), Eero Tapio Kajosaari (1968), Kalevi Juhani Kalliomäki (1968 ), Pauli Juhani Karttunen (1968), Matti Ketola (1968), Veikko Kalervo Lindroos (1968), Veli Sulevi Johannes Lyly (1968), Martti Juhani Mikkola (1967), Aito Ilmo Ojala (1968), Anders Palmgren (1968), Hermann Nikolai Victor Parland (1968), Heikki Osmo Olavi Puolakka (1967), Matts Gustav Wilhelm Roos (1967), Sampo Edvard Ruuth (1967), Aulis Veli A Saarinen (1968), Folke Johan Evald Stenman (1967), Turkka Olavi Tuomi (1968), Nils Arthur Törnqvist (1968) ja Otto Gösta Wahlgren (1967).

Promootiopäivän iltajuhlaan kuului tanssi, jonka aloittivat juhlemenojen ohjaajat, apulaisprofessorit Jarkko Niiranen ja Heidi Salonen. Tanssilattialla oli tungosta, sillä mukaan oli ilmoittaunut yli 450 juhlijaa.
 

Lue lisää Aalto-yliopiston kunniatohtoreista verkkosivulta http://ceremonyweek.aalto.fi/fi/tekniikan_promootio_2018/hedersdoktorer2018/
 

Kuvat: Heli Sorjonen / Aalto-yliopisto